Mitä enemmä mietin elämää sitä vähemmä siin on järkee

No nyt on syvällistä. Oon viime päivinä miettiny kaikkia asioita, siis en mitään normi 'mitä puen päälleni' vaan vähän syvällisempii ja henkisempii asioita. Ja sitä et onko tässä missään loppujenlopuks yhtään mitään järkee tai päämäärää? 

Oon mä jotain omia hienoja päätelmiäkin tehnyt, ja julkasen niitä sitten joskus kun oon selventäny niitä ittelleni ja keksin et miten puen ne asiat järkevästi sanoiks. Mulla on ollu aina sellasia kausia et oon enemmä ja vähemmä uskonu mihin oonki, millon Jumalaan millon siihen ettei oo mitään, millon kohtaloon, millon mihinkin. Jostai se vaa tulee mielee että pakko tän kaiken takana on olla jotain! Jotain suurempaa kun meijän luolissa örisseet esi-isät, niitäkään yhtään väheksymättä tietysti. Oon aina tykännyt luonnontieteistä ja etenki biologiasta, ja varsinki opiskellessa miten eri ekosysteemit ja yksittäisten eläinten elimistö toimii niin ainakin mulle tulee sellanen fiilis, että ei nää voi olla vaan sattumaa, että pakolla joku on suunnitellut näitä. Leimatkaa vaan mut hihhuliks, mä en oikeestaan välitä mitä musta aatellaan. Kunhan joskus saisin selville mitä ite aattelen itestäni ja muista ja maailmasta. 

Oon jotenkin tosi 'vihanen' koripallolle. En esimerkiks pystynyt ajanpuutteen takia käymään Isoskoulutusta riparin jälkeen, vaikka olisin halunnut. En vaan halunnut/kehannut olla sen takia pois reeneistä että oon jossain 'oudoissa' seurakunnan kerhoissa. Outoo aatella sitä nykyään et miten oon voinu aatella tolleen, mut sit mietin tarkemmin mun peruskoulu kokemuksii ja täytyy myöntää et erinäisistä syistä sillä oli mulle aika paljon väliä että mitä muut musta ajattelee ja mistä kaikista jutuista saisin kuulla seuraavana päivänä koulussa. Ja kyllä, oon monta kertaa kuullut et anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta sattuneesta syystä en pystyny niinkää tekeen. Aina aattelin et kaikki mikä meni pieleen on mun vika. Ja aattelin et on vaan parempi tehä ja olla sitä mitä muut olettaa. Ja ei varsinkaan täälä sun ei oleteta menevän seurakunnan juttuihin mukaan, mikä on kyl sääli. Ja on tosi sääli ettei mulla ollut munaa sillon mennä, ja nykyään musta tuntuu että kaikkiin niihin ympyröihin on tänikäsenä vaikee päästä sisälle. Nössö mikä nössö. Kyllä mua edelleen kiinnostaa se mitä muut musta ajattelee, paljon vähemmän kun aiemmin, mutta silti liikaa. 

Loma on tehny mulle tosi hyvää.. Mullon ollu vihdoi aikaa olla yksinäni ja pohtia, ihme filosofi minäkin mutta näin se nyt vaan on. Aika harvoin sitä tulee pysähdyttyy ja mietittyy et miks jotain tekee, tekee vaan koska on jotenkin olettamus että sitä tekee ja sitä vaan ajautuu tekeen. Mutta jotenkin, mulla on nykysin vaan paljon parempi fiilis kaikesta. Vaikkei mulla ookkaan mitään tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia, niin oon silti jotenkin tosi luottavaisin fiiliksin, eikä mua pelota suuremmin tulevaisuus kun menneisyyskään. Muistan joskus pienempänä (ehkä 8-9v) kun pelkäsin hirveesti esimerkiks pimeetä. Olin kuullu pääasiassa veljeltä ja sukulaisilta jotain juttuja Jumalasta ja muusta, niin kun vaikka suihkussa enkä uskaltanu sulkee silmii jos joku tulee murhaan mut, tai jotain. Niin jossainkohtaa rupesin vaa ajatteleen että jos joku nyt hyökkää mun kimppuun, niin Jumala on niin halunnut, enkä mä voi sitä estää sillä et pidän silmät auki. Voi kuullostaa todella oudolta jopa niille jotka tietää mun mielikuvituksen ja ajatukset paremmin, mut näin oli. 

Tossa nyt pieni osa kaikkesta siitä mitä oon päässäni viimepäivät pyöritelly. Ja tota tavaraa on mun päässäni todella paljon, tai miettii kuinka paljon sitä sinne kertyy 17 vuoden aikana. Ajattelin vaan että blogi vois olla hyvä kanava purkaa näitä juttuja, koska jos/kun jotakuta ei kiinnosta niin ei tartte lukea kun taas jos rupeisin tästä asiasta selittään jollekkin niin vois ruveta jotakuta ahistaan. Kiitos ja kumarrus. 

Sit palataan näihin 'normaalimpiin' mun juttuihin! :D Eli muutama kuva tältäpäivältä 

#maalaisromantiikka

tietysti tärkein, ruoka ! 

Kiitos Iina että tulit pitään mulle seuraa tänne mehtään! 

ja superkiitos niille ketkä jakso lukee kaiken ton tarinan !!

~Sanna